Lainasanasto

Annuiteetti on lyhennystapa, jossa laina maksetaan takaisin yhtä suurina kuukausierinä. Jokainen erä sisältää sekä koron että lyhennyksen: alussa erästä suurempi osa on korkoa, lopussa lähes kaikki on lyhennystä.

Jos lainan korko muuttuu, annuiteettilainan erä lasketaan uudelleen niin, että alkuperäinen laina-aika säilyy. Tämä erottaa annuiteetin tasaerästä, jossa erä pysyy samana ja laina-aika joustaa.

Useimmat kulutuslainat ovat annuiteettilainoja.

Avausmaksu on kertaluonteinen kulu, jonka lainanantaja perii uuden lainan avaamisesta. Se joko vähennetään maksettavasta lainasummasta tai lisätään ensimmäisiin kuukausieriin.

Avausmaksu sisältyy todelliseen vuosikorkoon, joten se näkyy lainavertailussa automaattisesti.

Esimerkkilaskelma on kuluttajansuojalain edellyttämä laskelma, joka luotonantajan on esitettävä lainaa markkinoidessaan. Se kertoo tyypillisen lainan todellisen vuosikoron, kokonaiskustannuksen ja kuukausierän konkreettisella esimerkillä.

Esimerkkilaskelma on lainamarkkinoinnin rehellisin kohta: siinä houkutteleva mainoskorko muuttuu euroiksi. Lue laskelma aina ennen hakemista, ja vertaa nimenomaan laskelmien lukuja, älä mainoslauseita.

Jos esimerkkilaskelmaa ei löydy tai se on piilotettu, se kertoo luotonantajan läpinäkyvyydestä olennaisen.

Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on korko, jolla eurooppalaiset pankit lainaavat rahaa toisilleen. Se julkaistaan päivittäin eri pituuksille, joista Suomessa yleisin lainan viitekorkona on 12 kuukauden euribor.

Kun laina on sidottu euriboriin, lainan korko tarkistetaan viitekoron tarkistuspäivänä. Esimerkiksi 12 kuukauden euriboriin sidotun lainan korko pysyy samana vuoden kerrallaan.

Lainan kokonaiskorko on euribor ja pankin marginaali yhteenlaskettuna. Euriborille et voi mitään, mutta marginaalin voit kilpailuttaa.

Jatkuva luotto on luottosopimus, jossa saat käyttöösi luottorajan ja voit nostaa sekä maksaa luottoa toistuvasti. Joustoluotot, tililuotot ja luottokortit ovat jatkuvia luottoja.

Jatkuvan luoton vahvuus on joustavuus: luotto on käytettävissä heti, kun sitä tarvitset, ilman uutta hakemusta. Heikkous on sama asia: helposti käytettävissä oleva luotto houkuttaa pitämään velkaa pysyvästi.

Jatkuva luotto toimii parhaiten puskurina, joka on enimmäkseen käyttämättä. Jos luotto on jatkuvasti täynnä, kertaluotto tai yhdistelylaina on lähes aina edullisempi ratkaisu.

Kertaluotto on luotto, joka maksetaan tilillesi yhtenä summana ja jota lyhennetään sovitun suunnitelman mukaan, kunnes laina on maksettu. Tavallinen kulutuslaina on kertaluotto.

Kertaluoton vastakohta on jatkuva luotto, kuten joustoluotto tai luottokortti, jossa luottoa voi nostaa ja maksaa toistuvasti luottorajan puitteissa.

Kertaluotto sopii kertaluonteiseen, tiedossa olevaan menoon. Se on tyypillisesti jatkuvaa luottoa edullisempi ja pitää takaisinmaksun kurissa, koska velka ei kasva takaisin nostettavaksi.

Kiinteä korko tarkoittaa, että lainan korko pysyy sovitun ajan samana riippumatta siitä, mitä markkinakoroille tapahtuu. Useimmissa kulutuslainoissa korko on kiinteä koko laina-ajan; asuntolainaan kiinteän koron voi sopia määräajaksi.

Kiinteä korko on ennustettavuutta: tiedät tarkalleen, mitä maksat. Hinta näkyy tasossa, sillä kiinteä korko on sopimishetkellä yleensä vaihtuvaa korkeampi, koska pankki kantaa korkoriskin.

Kiinteä korko kannattaa, kun haluat suojautua korkojen nousulta tai kun taloutesi ei kestä erän kasvua.

Korkokatto on kuluttajansuojalain asettama yläraja sille, mitä kuluttajaluotosta saa periä. Sääntely koskee sekä lainan korkoa että muita luottokustannuksia, kuten avausmaksuja ja tilinhoitomaksuja, joille on oma enimmäismääränsä.

Korkokatto on kiristynyt useaan otteeseen, ja se siivosi markkinoilta räikeimmin hinnoitellut pikaluotot. Ajantasaiset enimmäismäärät kannattaa tarkistaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta.

Korkokatto ei tarkoita, että kaikki sen alittavat lainat olisivat edullisia. Lakisääteisen katon ja markkinoiden edullisimman lainan välillä on iso ero, jonka vertailu paljastaa.

Kuluttajaluotto on kuluttajansuojalain käsite, joka kattaa kaikki elinkeinonharjoittajan kuluttajalle myöntämät luotot: kulutuslainat, joustoluotot, luottokortit, osamaksut ja pikavipit.

Käsitteellä on väliä, koska kuluttajaluottoja koskee oma suojasääntelynsä: korkokatto, luottokustannusten enimmäismäärä, todellisen vuosikoron ilmoitusvelvollisuus ja 14 päivän peruuttamisoikeus.

Arkikielessä ja tällä sivustolla puhumme kulutuslainoista ja luotoista; kuluttajaluotto on termi, jonka kohtaat laissa ja viranomaisteksteissä.

Kuukausierä on summa, jonka maksat lainastasi joka kuukausi. Se koostuu kolmesta osasta: pääoman lyhennyksestä, korosta ja mahdollisista kuluista, kuten tilinhoitomaksusta.

Pieni kuukausierä tuntuu kevyeltä, mutta se tarkoittaa yleensä pitkää laina-aikaa ja suurta kokonaiskustannusta. Siksi lainoja ei pidä vertailla kuukausierän perusteella, vaan todellisen vuosikoron ja kokonaiskustannuksen.

Sopiva kuukausierä on sellainen, jonka maksat vaivatta myös yllättävän menon kuukautena.

Laina-aika on sopimuksessa määritelty aika, jonka kuluessa laina maksetaan kokonaan takaisin. Kulutuslainoissa laina-ajat ovat tyypillisesti 1–15 vuotta.

Laina-ajan valinta on kompromissi: pitkä laina-aika pienentää kuukausierää mutta kasvattaa korkokulua, koska korkoa maksetaan pidempään. Lyhyt laina-aika toimii päinvastoin.

Hyvä nyrkkisääntö: valitse lyhin laina-aika, jonka kuukausierän maksat vaivatta myös huonompana kuukautena. Useimmissa lainoissa voit maksaa lainan pois myös sovittua nopeammin.

Lainapääoma on lainaamasi rahan määrä. Korko lasketaan aina jäljellä olevasta pääomasta, joten pääoman lyheneminen pienentää korkokulua.

Kuukausierästä vain lyhennysosuus pienentää pääomaa. Korot ja kulut ovat lainan hintaa, eivät takaisinmaksua. Siksi laina, jossa maksat aluksi lähinnä korkoja, lyhenee hitaasti, vaikka rahaa kuluu joka kuukausi.

Ylimääräinen lyhennys kohdistuu suoraan pääomaan ja on tehokkain tapa pienentää lainan kokonaiskustannusta.

Luotonantaja on kuluttajansuojalain termi yritykselle, joka myöntää luoton: pankille tai muulle rahoituslaitokselle. Arkikielessä puhutaan lainanantajasta.

Luotonantajan on oltava rekisteröity ja valvottu. Suomessa kuluttajaluottoja valvovat Finanssivalvonta sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Rekisteröinnin voi tarkistaa julkisista rekistereistä.

Luotonantaja eroaa luotonvälittäjästä: luotonantaja myöntää lainan ja on sopimuskumppanisi, välittäjä vain välittää hakemuksesi luotonantajille.

Luotonvälittäjä eli kilpailutuspalvelu välittää yhden lainahakemuksen usealle luotonantajalle ja kokoaa tarjoukset vertailtavaksi. Tunnettuja välittäjiä ovat esimerkiksi lainojen kilpailutuspalvelut.

Välittäjä ei myönnä lainaa itse: lainasopimus syntyy aina sinun ja luotonantajan välille. Välittäjän palvelu on hakijalle tyypillisesti maksuton, koska välittäjä saa palkkionsa luotonantajalta.

Välittäjän kautta hakeminen ei sido mihinkään. Saamasi tarjoukset voi jättää käyttämättä, ja niitä voi käyttää neuvotteluvälineenä myös omassa pankissa.

Luottokelpoisuus on lainanantajan arvio kyvystäsi hoitaa laina. Arvioon vaikuttavat tulot, menot, olemassa olevat lainat, työsuhteen laatu, luottotiedot ja maksukäyttäytyminen.

Luottokelpoisuus ei ratkaise vain sitä, saatko lainaa, vaan myös hinnan: sama laina voi maksaa hyvän luottokelpoisuuden hakijalle murto-osan siitä, mitä heikomman.

Luottokelpoisuutta voi parantaa: maksa pienet luotot pois ennen uuden lainan hakemista, huolehdi laskuista ajallaan ja pidä tulot ja menot tasapainossa muutama kuukausi ennen hakemusta.

Luottokustannukset tarkoittavat kaikkea, mitä maksat lainasta lainasumman lisäksi: koron, avausmaksun, tilinhoitomaksut, nostopalkkiot ja muut sopimuksen mukaiset maksut.

Laki rajoittaa luottokustannuksia kahdella tavalla: korolle on korkokatto ja muille kustannuksille oma enimmäismäärä. Todellinen vuosikorko kokoaa luottokustannukset yhdeksi vertailukelpoiseksi prosenttiluvuksi.

Kun vertaat lainoja, katso euromääräisiä kokonaisluottokustannuksia koko laina-ajalta. Se on luku, jonka todella maksat.

Luottoraja on jatkuvan luoton, kuten joustoluoton tai luottokortin, enimmäismäärä. Voit nostaa luottoa rajan puitteissa ja maksaa takaisin omaan tahtiisi vähimmäislyhennyksen ehdoilla.

Korkoa maksat vain käytössä olevasta luotosta, et koko luottorajasta. Käyttämätön luottoraja ei siis maksa mitään, ellei sopimukseen sisälly kuukausimaksua.

Varo automaattisia luottorajan korotuksia: helposti kasvava raja houkuttaa kasvattamaan velkaa huomaamatta. Sopiva luottoraja on todellisen tarpeen kokoinen, ei suurin mahdollinen.

Luottotiedot ovat luottotietorekistereihin tallennettuja tietoja maksukäyttäytymisestäsi. Suomessa rekistereitä ylläpitävät luottotietoyhtiöt, ja lainanantaja tarkistaa tietosi aina ennen luottopäätöstä.

Puhtaat luottotiedot tarkoittavat, ettei rekisterissä ole maksuhäiriömerkintöjä. Merkintä syntyy vasta pitkään jatkuneesta maksun laiminlyönnistä, ei yksittäisestä myöhästyneestä laskusta.

Voit tarkistaa omat luottotietosi maksutta luottotietoyhtiöiltä. Se kannattaa tehdä ennen lainan hakemista, jos et ole varma tilanteestasi.

Lyhennysvapaa on jakso, jonka aikana et lyhennä lainan pääomaa vaan maksat vain korot ja mahdolliset kulut. Lyhennysvapaita käytetään tyypillisesti elämänmuutoksissa: remontin, perhevapaan tai työttömyysjakson aikana.

Lyhennysvapaa ei ole ilmainen, vaikka sitä sellaisena usein markkinoidaan. Koska pääoma ei lyhene, korkoa kertyy pidempään ja lainan kokonaiskustannus kasvaa. Osa lainanantajista perii lyhennysvapaasta myös erillisen maksun.

Käytä lyhennysvapaata työkaluna todelliseen tarpeeseen, älä tapana.

Maksuhäiriömerkintä syntyy, kun lasku tai velka jää maksamatta niin pitkään, että se etenee käräjäoikeuden tuomioon tai ulosottoon asti. Merkintä tallennetaan luottotietorekisteriin.

Useimmat lainanantajat eivät myönnä lainaa henkilölle, jolla on voimassa oleva maksuhäiriömerkintä. Merkintä säilyy rekisterissä tyypillisesti 2–4 vuotta.

Maksumuistutus on velkojan lähettämä ilmoitus siitä, että lasku on jäänyt maksamatta. Kuluttajalle muistutuksesta saa periä enintään lain salliman muistutusmaksun, ja muistutuksen saa lähettää aikaisintaan 14 päivää eräpäivän jälkeen.

Maksumuistutus ei vielä vaikuta luottotietoihin. Se on perintäketjun ensimmäinen ja halvin vaihe, ja siihen reagoiminen heti pysäyttää kulujen kasvun.

Jos et pysty maksamaan muistutettua laskua, soita velkojalle ja sovi maksuajasta. Sopiminen on lähes aina mahdollista ja aina halvempaa kuin perinnän jatkuminen.

Maksuvara on se osa kuukausituloistasi, joka jää jäljelle välttämättömien menojen jälkeen. Se on tärkein yksittäinen luku lainan mitoituksessa: lainanantaja arvioi maksuvarasi luottopäätöstä tehdessään, ja sinun kannattaa laskea se itse ennen hakemista.

Laske maksuvara rehellisesti: nettotulot miinus asuminen, ruoka, liikkuminen, vakuutukset, nykyiset lainanhoitokulut ja todellinen kulutuksesi. Jätä varaa myös yllätyksille.

Terve mitoitus: lainan kuukausierä on selvästi maksuvaraa pienempi. Erä, joka vie maksuvaran kokonaan, muuttuu ongelmaksi ensimmäisessä vastoinkäymisessä.

Marginaali on pankin lainasta perimä oma korko-osuus, joka lisätään viitekoron päälle. Jos viitekorko on 2,5 % ja marginaali 0,5 %, lainan korko on 3,0 %.

Viitekorko on kaikille sama, joten pankkien välinen hintakilpailu käydään marginaalilla. Marginaali on neuvottelukysymys: siihen vaikuttavat maksukykysi, vakuutesi ja se, kuinka hyvän kilpailevan tarjouksen tuot neuvotteluun.

Myös vanhan lainan marginaalista voi neuvotella tai lainan voi kilpailuttaa toiseen pankkiin.

Nimelliskorko on lainapääomalle maksettava vuotuinen korko. Se ei sisällä lainan muita kuluja, kuten avausmaksua tai tilinhoitomaksuja.

Pelkkä nimelliskorko ei siksi riitä lainojen vertailuun. Kokonaiskustannuksen näyttää todellinen vuosikorko.

Nostopalkkio on maksu, joka peritään, kun nostat luottoa tilillesi. Kertalainoissa nostopalkkio peritään lainan noston yhteydessä; joustoluotoissa se voi toistua jokaisen noston kohdalla.

Joustoluotossa nostopalkkio on merkittävä kuluerä: jos nostat luottoa usein pienissä erissä ja jokaisesta nostosta peritään palkkio, luoton todellinen hinta voi nousta selvästi ilmoitettua korkoa korkeammaksi.

Tarkista nostopalkkio lainaehdoista ennen luoton avaamista ja vertaa todellista vuosikorkoa, johon toistuvat nostot vaikuttavat.

Osamaksu on hankintaan sidottu rahoitus: ostat tuotteen, mutta maksat sen erissä myyjälle tai rahoitusyhtiölle. Ostettu tuote toimii yleensä rahoituksen vakuutena, ja omistusoikeus siirtyy sinulle vasta, kun viimeinen erä on maksettu.

Osamaksua käytetään tyypillisesti autokaupassa ja isoissa kodinkonehankinnoissa. Koroton osamaksu voi olla aidosti edullinen, mutta tarkista perustamis- ja käsittelymaksut: ne voivat tehdä korottomasta rahoituksesta kalliin.

Vertaa osamaksun todellista vuosikorkoa tavalliseen kulutuslainaan ennen päätöstä. Vakuudettomalla lainalla ostat käteisellä ja omistat heti.

Perintä alkaa, kun lasku tai lainanlyhennys jää maksamatta. Vapaaehtoisessa perinnässä saat maksumuistutuksia ja perintäkirjeitä; jos ne eivät tehoa, velkoja voi hakea velalle tuomion ja siirtää sen ulosottoon.

Perinnän kulut kasvavat vaihe vaiheelta: muistutusmaksusta perintäkuluihin, viivästyskorkoon ja lopulta oikeudenkäynti- ja ulosottokuluihin. Pieni lasku voi moninkertaistua matkalla.

Jos et pysty maksamaan, ota yhteys velkojaan heti ensimmäisen muistutuksen jälkeen. Maksuajasta tai maksusuunnitelmasta sopiminen on aina halvempaa kuin perinnän eteneminen.

Kuluttajaluoton saa perua 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä tai siitä, kun sait sopimusehdot. Peruuttamista ei tarvitse perustella.

Peruutettu laina maksetaan takaisin ja käyttöajalta maksetaan korkoa, mutta muita kuluja ei saa periä. Peruuttaminen tehdään ilmoittamalla siitä luotonantajalle pysyvällä tavalla, esimerkiksi sähköpostilla.

Peruuttamisoikeus on hyvä turva hätiköityä lainapäätöstä vastaan: jos huomaat kilpailutuksen jälkeen saaneesi paremman tarjouksen, huonomman sopimuksen voi vielä perua.

Positiivinen luottotietorekisteri on Verohallinnon tulorekisteriyksikön ylläpitämä rekisteri, johon luotonantajat ilmoittavat myöntämänsä kuluttajaluotot. Lainanantaja näkee rekisteristä todellisen velkatilanteesi luottopäätöstä tehdessään.

Rekisteri lopetti aikakauden, jolloin lainoja saattoi hakea useasta paikasta kertomatta muista veloista. Lainanantaja ei enää arvioi velkojasi hakemuksesi varassa, vaan näkee ne suoraan.

Näet omat tietosi rekisteristä maksutta. Rekisterin tarkoitus on ehkäistä ylivelkaantumista, ja rehelliselle hakijalle siitä on hyötyä: velaton hakija myös näyttää siltä.

Sosiaalinen luototus on julkisen sektorin myöntämä laina henkilölle, jolla ei pienten tulojen tai vähäisten varojen vuoksi ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muualla. Luoton korko on matala ja kulut pienet.

Sosiaalista luottoa voi saada esimerkiksi velkakierteen katkaisuun, kodin hankintoihin tai talouden tasapainottamiseen. Myöntämisen ehdot ja enimmäismäärät vaihtelevat alueittain.

Jos harkitset kallista luottoa heikossa taloustilanteessa, selvitä ensin sosiaalinen luototus ja talous- ja velkaneuvonta omalta hyvinvointialueeltasi. Ne ovat olemassa juuri tätä tilannetta varten.

Takaus tarkoittaa, että toinen henkilö sitoutuu vastaamaan lainastasi, jos et itse pysty maksamaan sitä. Takaaja on lainanantajalle lisävakuus, ja takaus voi parantaa lainan saatavuutta tai ehtoja.

Takaajalle takaus on todellinen taloudellinen riski, ei muodollisuus. Yleistakauksessa vastuu voi kattaa lainan kokonaan korkoineen ja kuluineen. Takaajan kannattaa vaatia vastuulleen euromääräinen yläraja.

Kulutuslainat myönnetään nykyään pääosin ilman takaajaa maksukyvyn perusteella. Opintolainassa takaajana toimii valtio.

Talous- ja velkaneuvonta on valtion tarjoama maksuton palvelu, jota saa oikeusaputoimistoista. Neuvoja auttaa hahmottamaan velkatilanteen, neuvottelemaan velkojien kanssa ja hakemaan tarvittaessa velkajärjestelyä.

Neuvontaan kannattaa hakeutua ajoissa, ei vasta pakon edessä. Mitä aikaisemmin tilanteeseen tartutaan, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä.

Jos velat kasvavat nopeammin kuin maksat niitä pois, tämä palvelu on oikea ensimmäinen osoite – ei uusi laina.

Tasaerälainassa kuukausierä on koko laina-ajan sama. Jos korko nousee, laina-aika pitenee, ja jos korko laskee, laina-aika lyhenee. Erä itsessään ei muutu.

Tasaerä tekee taloudesta ennustettavan, mutta siinä on riski: jos korot nousevat voimakkaasti, erä ei välttämättä riitä kattamaan edes korkoja, ja laina-aika voi venyä huomattavasti suunniteltua pidemmäksi.

Vertaa lyhennystapoja kokonaiskustannuksen kautta, älä pelkän kuukausierän.

Tasalyhennyksessä lainan pääomaa lyhennetään joka kuukausi sama euromäärä. Koska korko lasketaan jäljellä olevasta pääomasta, kuukausierät ovat alussa suurimmillaan ja pienenevät loppua kohti.

Tasalyhennys on kolmesta yleisestä lyhennystavasta se, jossa korkoa kertyy kaikkein vähiten, koska pääoma pienenee alusta asti nopeimmin. Vastapainona alkupään erät rasittavat taloutta eniten.

Tasalyhennys sopii lainanottajalle, jonka maksuvara kestää suuremmat erät laina-ajan alussa.

Tilinhoitomaksu on lainanantajan kuukausittain perimä maksu lainatilin ylläpidosta. Tyypillinen tilinhoitomaksu on muutamia euroja kuukaudessa.

Pieneltä kuulostava maksu kertautuu: viiden euron tilinhoitomaksu kymmenen vuoden laina-ajalla on 600 euroa. Pienissä lainoissa tilinhoitomaksun osuus kokonaiskuluista voi olla suurempi kuin koron.

Tilinhoitomaksu sisältyy todelliseen vuosikorkoon, joten se näkyy lainavertailussa automaattisesti.

Todellinen vuosikorko kertoo lainan todellisen hinnan: se sisältää nimelliskoron lisäksi kaikki lainaan liittyvät pakolliset kulut, kuten avausmaksun ja tilinhoitomaksut, laskettuna vuosikoroksi.

Lainoja kannattaa vertailla todellisen vuosikoron perusteella, ei nimelliskoron. Kulut voivat tehdä edullisemman näköisestä lainasta kalliimman.

Lainanantajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa todellinen vuosikorko esimerkkilaskelman yhteydessä.

Ulosotto on viranomaisen toteuttama velan pakkoperintä. Siihen päädytään, kun velka on vahvistettu maksettavaksi eikä sitä ole maksettu vapaaehtoisesti. Ulosottoviranomainen voi ulosmitata palkkaa, etuuksia tai omaisuutta.

Ulosotossa velalliselle jätetään aina suojaosuus elämiseen. Ulosotto näkyy luottotiedoissa ja estää käytännössä uuden luoton saamisen.

Jos velkasi ovat menossa ulosottoon, ota yhteys ulosottolaitokseen ja talous- ja velkaneuvontaan. Maksusuunnitelmasta voi neuvotella, ja neuvonta on maksutonta.

Vaihtuva korko on sidottu viitekorkoon, yleisimmin euriboriin, ja se muuttuu viitekoron mukana sovittuina tarkistuspäivinä. Suurin osa suomalaisista asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia.

Vaihtuvan koron etu on, että korkojen laskiessa myös lainasi halpenee. Riski toimii toiseen suuntaan: korkojen noustessa kuukausierä tai laina-aika kasvaa.

Korkoriskiltä voi suojautua korkokatolla tai kiinteällä korolla. Suojan tarve riippuu siitä, kuinka paljon jouston varaa taloudessasi on.

Vakuus on omaisuutta, tyypillisesti asunto, jonka lainanantaja voi realisoida, jos lainanottaja ei maksa lainaansa takaisin. Vakuudellisessa lainassa korko on yleensä matalampi, koska lainanantajan riski on pienempi.

Kulutusluotot ovat pääsääntöisesti vakuudettomia: lainaa myönnetään maksukyvyn, ei omaisuuden perusteella. Siksi niiden korko on korkeampi kuin esimerkiksi asuntolainan.

Valtiontakaus tarkoittaa, että valtio toimii lainasi takaajana. Tunnetuin esimerkki on opintolaina, jonka takauksen myöntää Kela. Myös asuntolainaan voi saada valtiontakauksen, ja ASP-järjestelmässä ensiasunnon ostajan lainaan liittyy takaus ja korkotuki.

Takaus pienentää pankin riskiä, minkä ansiosta laina myönnetään ilman muuta vakuutta ja yleensä edullisin ehdoin.

Valtiontakaus ei poista omaa vastuutasi: jos valtio joutuu maksamaan lainasi pankille, velka peritään sinulta takaisin korkoineen.

Yksityishenkilön velkajärjestely on tuomioistuimen vahvistama menettely tilanteessa, jossa velkoja on pysyvästi enemmän kuin maksukykyä. Järjestelyssä vahvistetaan maksuohjelma, jonka ajan velallinen maksaa velkojaan kykynsä mukaan. Ohjelman päätyttyä loput järjestellyistä veloista annetaan anteeksi.

Velkajärjestely on viimesijainen keino, ja siihen liittyy ehtoja ja velvollisuuksia. Se on kuitenkin toimiva ulospääsy ylivelkaantumisesta, ei häpeä.

Velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudelta, ja hakemisessa auttaa maksuton talous- ja velkaneuvonta.

Viitekorko on lainan koron muuttuva osa. Yleisimmät viitekorot ovat euribor eri pituuksineen sekä pankkien omat prime-korot. Lainasopimuksessa sovitaan, mihin viitekorkoon laina sidotaan ja kuinka usein korko tarkistetaan.

Lainan maksettava korko on viitekorko ja marginaali yhteensä. Kun viitekorko muuttuu, lainan korko muuttuu seuraavana tarkistuspäivänä.

Osassa kulutusluottoja korko ei ole sidottu viitekorkoon vaan on kiinteä koko laina-ajan. Tarkista lainaehdoista, kumpaa mallia lainasi noudattaa.

Viivästyskorko on korvaus siitä, että maksu on myöhässä. Sitä maksetaan eräpäivän jälkeiseltä ajalta maksun tapahtumiseen asti.

Lakisääteinen viivästyskorko on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, ja se tarkistetaan puolivuosittain. Kuluttajaluotoissa viivästyskorko voi olla sopimuksen mukaan tätä korkeampi vain rajoitetusti.

Viivästyskorko on syy, miksi pienetkin maksuviiveet kannattaa hoitaa heti: korko juoksee päivittäin, ja sen päälle tulevat mahdolliset muistutus- ja perintäkulut.

Yhdistelylaina on laina, jolla maksetaan pois useita olemassa olevia lainoja, luottokorttivelkoja tai osamaksuja. Jäljelle jää yksi laina, yksi kuukausierä ja yhdet kulut.

Yhdistäminen kannattaa, jos uuden lainan todellinen vuosikorko on matalampi kuin vanhojen lainojen keskimääräinen kustannus tai jos kuukausierien hallinta on käynyt vaikeaksi.

Yhteishakija on henkilö, tyypillisesti puoliso, joka hakee lainaa kanssasi. Molemmat vastaavat lainasta yhdessä koko summan osalta, eivät puoliksi.

Yhteishakija pienentää lainanantajan riskiä, koska maksukyky lasketaan kahdesta tulosta. Siksi yhteishakijalla saa usein matalamman koron tai suuremman lainan kuin yksin hakemalla.

Muista yhteisvastuu: jos toinen ei maksa, lainanantaja voi periä koko lainan toiselta. Erotilanteessa yhteinen laina on järjesteltävä erikseen, sillä se ei jakaudu automaattisesti.